Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa ei ainakaan helpota se, kun neuvoloissa siitä (ja parisuhdeväkivallasta) kysytään vain äidiltä. Sen tutkiminenkin on ollut sivuraiteella jo ties kuinka kauan, ilmeisesti muodikkaamman väkivaltakyselytutkmuksen vallattua kentän täysin ja imien ilmeisesti eri ministeriöiden kaikki rahat.
Seuraavassa kuvaava lainaus artikkelista Entä kun äiti lyö?, Lapsen Maailma 11/2005.
Sitä, kuinka suuri osa eriasteisista lasten pahoinpitelyistä on äitien ja kuinka suuri osa isien aiheuttamia, on tutkittu vain 1988 peruskoulun 9.-luokkalaisille suunnatussa kyselyssä, johon vastasi yli 7300 koululaista (Heikki Sariola, 1990). Isät ja äidit käyttivät väkivaltaa yhtä paljon.
Tämän jälkeen naisille suunnattuja kyselytutkimuksia heihin kohdistuneesta väkivallasta on tehty ainakin kaksi, esim. UTH ja sen jatko. Entä lapset ja miehet, kuinka monta vastaavaa kyselytutkimusta heihin kohdistuneesta väkivallasta on tehty? Ei yhtään, nolla.
Tutkija Miika Lehtonen Lapin yliopistosta on huolissaan naisten lapsia kohtaan harjoittamasta väkivallasta, josta tällä hetkellä vaietaan aktiivisesti. Hänen mukaansa asian tekee lapsen kannalta vielä pahemmaksi se, ettei isää välttämättä haluta kuulla tai uskoa tilanteessa, jossa äiti kohtelee lasta kaltoin. Silloin myöskään apua ei ole tarjolla. Tämä näkynee surullisella tavalla tilastoissa.
- Lapsi saattaa joutua katastrofaaliseen tilanteeseen, jos isää ei oteta todesta esimerkiksi neuvolassa tai lastensuojelussa. Toisaalta isät voivat joutua vaikeaan asemaan, jos heitä aletaan perusteetta epäillä kaikissa lapseen kohdistuneissa väkivaltatilanteisa.
Lehtosen mukaan neuvoloissa on lukematon määrä erittäin päteviä, humaaneja ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta arkikokemusten ja tutkimustenkin mukaan löytyy vastaavasti myös eräissä tapauksissa "miesosaamattomuutta", joka ilmenee ennakkoluuloisuutena, mitätöimisenä tai suoranaisena mieskielteisyytenä.
Hän pitää erittäin huolestuttavana kehityksenä äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettäväksi tarkoitettua seulontamallia parisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemikseksi, joka perustuu viime vuonna julkaistuun terveydenhuollon maisteri Sirkka Pertun selvitykseen naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta. (...)
Seulontaa varten laaditussa kyselylomakkeessa vain naiselta kysytään lapsiin (tai äitiin) kohdistuneesta perheväkivallasta. Lehtosen mukaan malli on kestämätön, sillä se sivuuttaa kokonaan ajatuksen, että nainen käyttäisi väkivaltaa lapsia (tai miestään) kohtaan.
- Jos tällaista seulontaa halutaan tehdä, miksei vastaavia kysymyksiä kysytä miehiltä?
Isokin osa lapsiin kohdistuneesta väkivallasta jää näin täysin pimentoon, kun toisen vanhemman ei edes uskota kohdistavan väkivaltaa tai muuta kaltoin kohtelua lapseen - tai sen mahdollisuus kielletään ja tapahtuessa vaietaan. Jokseenkin ihmeellistä, että lainauksessa kuvatun kaltainen, vain naisille ja äideillä kohdistettu kyselylomake on ylipäätään otettu käyttöön. Olisiko se mainittua ennakkoluuloisuutta ja mieskielteisyyttä? Toivottavasti käytäntö kyselylomake mukaan lukien muuttuu.
Suomalaisen lähisuhdeväkivaltapolitiikan linjauksista kautta löytyikin tuo mainittu kyselylomake (pdf, Liite 1, s. 77, huom. lomakkeen otsikkona Perheen turvallisuus, vaikka kysytään vain äidiltä/naiselta) ja ohjeita ammattihenkilöstölle.
Työntekijän tärkein tehtävä on vahvistaa todeksi naisen kokemukset (pätevöittää) ja oikeuttaa näiden kokemusten aiheuttamat tunteet.
Sanoi äiti ja nainen mitä tahansa, tärkein tehtävä on kaikin keinoin vahvistaa ne todeksi. Lainkaan kyseenalaistamatta tai muita kuulematta?
Ohjeissa mainitaan lukuisia kertoja mm. ymmärtäminen ja tukeminen mitä erilaisimmissa tilanteissa, joka onkin aivan oikein. Mutta jos näitä sanoja käytetään väärin edellä oleva lainaus huomioiden sellaisissa yhteyksissä kuin päihteet, vihamielisyys, väkivaltaisuus - varsinkin jos aina vain tuetaan ja ymmärretään tekemättä mitään -, ollaan käännytty pelottavalle tielle. Tämän tien nimi on Liikaa ymmärrystä saaneet äidit, eikä sen loppu ole aina kaunis.
Lisäys: Aihetta sivuten hieman toisesta kulmasta Rosa Meriläinen ja Isä neuvolassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti