"Fairly reflects the contributions made by John and me during our twenty eight year marriage." -Beverley Charman
Kaikki on suhteellista. Tottakai summa on saajan mielestä kohtuullinen ja kuvastaa molempien panostusta liittoon sen aikana. Timesin jutun kuva kertoo jotain. On kuitenkin hieman outoa, kun molemmat olivat liiton alussa ilman omaisuutta, että "kotirouvaksi" kuvattu vaimo saa noinkin paljon, kun kaikki mitä hän saa, on miehen ansaitsemaa plus liiton aikainen ilmainen asunto ja ylläpito. Onko tämä sitä hehkutettua itsenäisen naisen elämää?
Koska roolileikkejä on mukava leikkiä, pyöräytetään osat ympäri. Rouva tekee uraa kolme vuosikymmentä ja niistä kolme menee lasten synnyttämiseen, mies hoitaa lapset ja muut kotiasiat. Mies on ns. sohvaperunana kotona, joka on hyvä vastine kotirouvalle nykypäivänä. Rouvan tilistä maksetaan perheen lähes kaikki menot ml. miehen eläminen ja hulppea koti sekä mahdollisesti pari autoa (täytyyhän miehellä olla kulkine, joku sportti kelpaa tai avomalli). Rouva ehtii vasta myöhään kotiin ja näkee harvoin lapsiaan, ehkä joskus harrastuksissa. Eron sattuessa oikeus määrää omaisuudesta £48m miehelle, sohvaperunalle. Kuinka moni oikeasti uskoo tämän olevan mahdollista? Löpinät naisten uramahdollisuuksien olemattomuudesta voi jättää mainitsematta, ne eivät pidä paikkaansa. Sama on mahdollista myös naiselle.
Tietysti jonkun summan kotirouvakin ansaitsee, olihan lapsiakin. Epäilemättä hän uhrasi itsensä (ennen lapsia ja heidän aikuistumisensa jälkeen), jotta saisi viettää mukavaa elämää samalla kun mies tienaa käyttörahaa. Kotitöitä varmaan joutui tekemään? Varmasti osansa, mutta tuskin paljoakaan jos ollenkaan sen jälkeen kun omaisuutta alkoi kertyä. Käytännössä ja ollenkaan vähättelemättä, panostus oli lapset ja heidän kasvattaminen. Sillekin mies työllään loi parhaat mahdolliset puitteet, joutuen todennäköisesti olemaan paljon poissa perheen luota.
Tuo mitään, tee mitään, elää siivellä ja vie puolet. Käytännössä näin avokätinen lainsäädäntö, etenkin sovellettuna lakihenkilöiden ehdotusten ja mitä mielikuvituksellisimpien perusteiden turvin, mahdollistaa kylmän laskelmoiville persoonille - tai heille jotka vain "kyllästyvät" avioliiton "tylsyyteen", siis siihen tilaan johon he jättäytyivät "uhraamalla" itsensä - toisen ihmisen ryöstämisen, laillisesti.
"This is a significant judgment and brings welcome clarity to a number of important aspects of the law relating to the distribution of assets on divorce." -Helen Ward
Erittäin selkiyttävä päätös. Jos tämä ei toimi varoittavana esimerkkinä miehille, niin sitten ei mikään. Mene naimisiin yhtä köyhän kanssa kuin sinä. Hän jää kotiin, kun sinä raadat perse ruvella toimeentulon eteen. Saat pari lasta, joita näet harvoin. Lasten ollessa pieniä, näet heitä eron sattuessa suurella todennäköisyydellä entistä harvemmin ja maksumiehenä olet sitäkin varmemmin, ehkä loppuikäsi. Menesty ja luo valtava omaisuus kolmen vuosikymmenen aikana, vain menettääksesi siitä puolet avioerossa henkilölle, jolla ei sen aikaan saamisen kanssa ollut mitään tekemistä ja jota olet muutenkin elättänyt koko ajan. Reilua? Ei niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti